Tämä lähtee kohta kilkuttamaan sukkia sukulaisvierailulle. Varpaista aloitetut perussukat olisi tarkoitus saada ainakin alkuun ankaran mässytyksen välissä! Taistelen erilaisten kantapäiden kanssa (mistä lisää seuraavassa postauksessa).
En tiedä, onko ihmisen oppiminen siunaus vai kirous?? Aina, kun on oppinut jotain, se alkaa tuntua tylsältä - ja sitten pitää opetella jotain uutta. Joka tuntuu kamalalta, koska sitä ei osaa. Kiukkua, purkua, raivoa, turhautumista, bambupuikkojen vääntelyä niiden selkärangan äärirajoille... Ja sitten, ihana hetki: *se onnistui*!
Kolmen sukkaparin jälkeen uutuudenviehätys hiipuu ja taas pitää opetella jotain uutta.
**********************************************
Happy Easter! I'm visiting some relatives and naturally the socks are coming with me. Basic toe-up socks with some kind of heel. I'm having a hard time with different kinds of heels, and I begun to wonder: is learning a blessing or a curse?
Everytime I learn something new properly, I start to get bored by it - and then I have to find something new that I can't already do and learn that. And learning is awful, because I hate to do stuff I'm not good at. Fury and frogging, anger and frustration, twisting bambu needles... and finally: The Moment of Victory! I did it!
After three pairs of socks the novelty wears off and once again I have to find another type of heel or toe or...
2 comments:
Iloista pääsiäistä myös itsellesi.
On mukava löytää uusia neuleystäviä!
Haa, tätäkin on siis pakko seurata! ;) Hyvää pääsiäisen jatkoa!
Post a Comment