Monday, November 15, 2010

Mustan pitsin aamuvuoro

Söpöjalkainen kirjastolainen kaipasi pitsineulesukkia - mustana, tietenkin.



Nettiselailu muistutti mieleen jo kauan haaveilemani mallin Ullasta. Strawberry Field näyttää vaaleanpunaisena ultrasöpöltä ja mustana hitusen virikkeellisemmältä. Sen verran, että tietopalvelu jaksaa kiinnostaa.



Beatles on lisäbonusta oikeastaan ihan kaikkeen elämässä.

Horrorsocks!



Kauhufestivaalit Iissä - siis Iik! - festarit toivat mukanaan ongelman. Kuinka istua neulomatta paikallaan kahdeksan tuntia päivässä?

Facebookissa saadut hyvät neuvot kirvoittivat kolmelta karvaisemmalta osallistujalta runsaasti kauhistuneita, paheksuvia ja ahdistuneita kommentteja. Sain junassa kahden tunnin saarnan, joka keskittyi valopuikkojen saatanallisuuteen, kilinän turmiollisuuteen ja yleiseen elokuvaetikettiin.

Minä olen käynyt ennenkin elokuvissa, jopa entusiastienkin kanssa. Minä osaan neuloa fiksusti.

Parin ensimmäisen elokuvan aikana hillitsin itseni, mutta kasarisplatterissa käytettiin niin moninaisia työkaluja aina kirveestä joulukuusenkynttilöihin saakka, että arvelin bambupuikkojen sulautuvan sekaan. Näin kävikin.

Lopputuloksena oli seiskaveikasta täydellisessä pimeydessä kahden päivän aikana neulotut kauhusukat. Välillä laskin silmukoita sormin tunnustelemalla ja kerran esitin ulkona väliajalla "Käänsin-kantapään-pimeässä-ja-olen-ihan-hiton-pro" - tanssin.



Muutama löysempi silmukka mahtui joukkoon, mutta kauhuleffa-ammattilainen arvostanee niitäkin tietäen, että niiden aikana on pelätty *oikeasti*.

Ketään ei vahingoitettu bambupuikoilla neuletta tehtäessä.